Kissansilmä tuijotti keskeltä hopeista punosta, sama miten sitä liikutit sen katse seurasi sinua. Koru oli kärsineen näköinen ja hopea tummunut, mutta edelleen ketjun kivet kiiltelivät kuin niissä olisi ollut sisässään oma pieni maailmansa, kirkkaansinistä taivasta, ruskeaa multavaa maata... Velhon maailma.